Brunnen Communications – viestintätoimisto

10 väärinymmärrystä viestinnästä

Olin maaliskuun lopussa puhumassa ProHow-verkostossa viestinnästä. ProHow on kokeneiden liikkeenjohtajien advisor- ja hallitustyöskentelyn verkosto.

Päätin lähestyä viestinnän laajaa aluetta väitteillä, joiden ympärille hain vuolasta keskustelua. Nostan väitteet esille tässä ja haastan samalla sinut ajattelemaan ja ottamaan kantaa.

  1. Viestintä on organisaation tukifunktio

Jos viestintä on siirretty taustalle tukifunktioksi, ollaan metsässä. Muistan eräänkin talon, jossa viestintä raportoi HR- ja lakiasiainjohtajalle. HR ja lakiasiat istuivat johtoryhmässä, viestintä alisteisena funktiona omassa huoneessaan. Tolkuttoman vanhaa ja tuloksetonta ajattelua.

  1. Viestintä on eri asia kuin markkinointi

No ei todellakaan ole. Tai sanotaanko niin, että lopetetaan jo keinotekoinen erottelu. Sillä ei ole samperiakaan väliä, mihin lokeroon kukin aktiviteetti loksahtaa. Tulokset näyttävät lopputuloksen joka tapauksessa. Mielestäni paras keino taklata organisaation usein kosmeettiset siilot on yhdistää viestintä- ja markkinointifunktio saman toimenkuvan alle. Tilanne on vähän sama, kuin jos sisäinen ja ulkoinen laskenta olisivat eri talousjohtajien alla. Olisivat varmasti numerot pian solmussa.

  1. Viestintä on vain tiedottamista kohderyhmille

Ei suinkaan enää. Lue meidän Maineanalyysista ja vakuutu, miten viestintää tulee suunnitella ja johtaa. Tämä asia sai kuulijat todella hereille: he olivat sitä mieltä, että organisaatioiden tulisi päästää irti tuloksettomasta tiedottamisesta ja antaa tilaa teemakeskeiselle viestinnälle ja dialogille. Kuulijoita kiinnosti myös, miten toiminnalle tärkeät teemat löydetään ja kuka ne määrittelee.

Kerroin, että me etsimme teemat Brunnenin kehittämällä Maineanalyysi-työkalulla, jonka jälkeen teemme sisällöllisen analyysin keskusteluista niiden ympärillä. Organisaatio ei siis itse määrittele viestinnälle haluamiaan teemoja, toisin kuin moni luulee.

  1. Sponsoroitu sisältö on vaikuttavaa

Natiivimainonnaksikin kutsuttu aikamme ilmiö on saavuttanut lähes hurmostilan. Paikkoja markkinointijulkaisuissa myydään levikillä – siis että ostamalla artikkelin tästä meidän teemajulkaisusta tavoitat 75.000 lukijaa. Miten niin tavoitat? Eivät kai kaikki nyt sitä maksettua juttua lue. Jäitä hattuun ja viestinnän tavoiteasetanta sekä mittaaminen kuntoon, ennen kuin ryntäät suin päin sijoittamaan eurojasi määrittelemättömään julkisuuteen.

Natiivimainonnasta moni ProHown asiantuntija oli samaa mieltä kanssani. Vaikuttava viestintä syntyy erottuvasta ja uskottavasta sisällöstä. Aidosta dialogista ja asiantuntijuuden laittamisesta peliin, ei kiillotetuista ja sinun itsesi kirjoittamista markkinointipuheenvuoroista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sponsoroitu sisältö olisi yksinomaan pahasta. Sillekin on paikkansa, kunhan vain ymmärtää kokonaisuuden.

  1. Some on kiva plussa

Jos olet niin rohkea, ettet välitä, mitä sinusta julkisuudessa puhutaan, niin sitten some on vissiin kiva plussa. Jos et ole oikeassa elämässä vielä rakentanut minkäänlaista some-strategiaa, niin sen tekemisellä on jo kiire. Voihan olla, että strategiassa päädymme vetämään matalaa some-profiilia, mutta sekin on tärkeä linjaus.

Vedä siis linjaukset, edes minimit. Muista myös kokeilla, mikä toimii somessa sinun organisaatiollesi. Mukauta sitten toimintaasi sen mukaan.

  1. Oikea journalismi kuolee

Oikea journalismi ei kuole. Ei kaikista meistä ole toimittajiksi ja tiedon sulattajiksi. Journalismia tarvitaan tulevaisuudessa, sillä ei kai meillä kaikilla ole aikaa yhdistellä tiedon sirpaleita ja hakea riittäviä taustoituksia?

Yleisön kanssa keskustelimme siitä, että journalismi muuttaa ja on jo muuttanutkin muotoa. Nopeasta uutisoivasta luonteesta siirrytään kohti syvätaustoittavia, laajempia kokonaisuuksia. Pureskeltuja ja kokoavia ajatuksia, joista sinä voit sitten jatkaa keskustelua.

  1. Henkilöbrändääjä menestyy

Se menestyy, joka hallitsee harkinnan, analyyttisen ajattelun ja pitkäjänteisyyden. Tyhjän puhujia on maailma täynnä, ajatusjohtajuus vaatii enemmän.

Toukokuussa aloittava uusi viestintäassistenttimme Elina Vahtera on muuten tehnyt gradunsa brändilähettilyydestä ja siitä, miten se rakennetaan ja miten se tuhotaan. Haluatko kuulla lisää? Ota meihin yhteyttä!

  1. Viestintää mitataan oikein

Niin, ihan näin upeasti asia ei ole. Viestinnän mittaamisen keinot eivät ole aina ostajien – eikä aina myyjienkään – päässä selvät. Ostajan kuuluu päättää, mitä tavoitetta hän haluaa mitata, mutta ei sitä, miten hän sen mittaa. Jätä tuo pohdinta ammattilaisille. Uskalla haastaa kumppanisi perustelemaan viestinnän mittareiden valintaperusteet sekä miten niillä todellisuudessa tuetaan liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista. Väitän, että töitä meidän alalla on vielä tehtävissä.

Yleisö kuunteli tarkasti mittaamisen periaatteet ja muutama totesi, että he ovat ainakin mitanneet viestintää vaillinaisesti. Kun viestintää ei tarkalleen ymmärretä, on kovin helppo päättää parhaan arvauksen mittarit. Mediaosumien määrän käyttäminen viestinnän ainoana mittarina on hyvä esimerkki.

  1. Viestintä vaatii aiempaa isomman budjetin

Melkoinen väärinymmärrys sekin. Viestinnän uudenlaiset mahdollisuudet, läpinäkyvyys ja reagointinopeus eivät välttämättä vaadi yhtään sen enempää rahaa kuin ennenkään. Viestintä vaatii uudenlaista tekemistä ja rohkeutta kokeilla. Urautujia kannattaa vältellä.

  1. Painotuotteita ei enää tarvita

Kyllä vaan tarvitaan. Ihan kaikesta ei tule digiä. Sain muutama viikko sitten hääkutsun kummitytön häihin. Olisihan se ollut outoa, jos kutsu olisi tullut arkisesti maililla. Nyt katselen kutsua pöydällä ja tulen onnelliseksi aina kun sen näen.

Taru Nikulainen

Taru Nikulainen

Strategiat, vaikuttaminen, muutokset ja kriisit ovat myös asiakkaan puolella työskennelleen Tarun ominta osaamista. Monissa viestinnän liemissä keitetty Taru pysyy kylmähermoisena vielä siinä vaiheessa kun monen muun ajatus pyörii jo kehää.

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisenä toimistomme kuulumiset ja pysy aallon harjalla alan trendeistä. Saat kuukausittain ajankohtaisimmat viestinnän uutiset suoraan sähköpostiisi.

Liity tilaajaksi