Digiviestintä Brunnenilla

Nykyään organisaatiot tietävät, että viestintää tulee tehdä ja sosiaalisessa mediassa on oltava. Mutta valitettavasti tietämys jää tähän. Miten päästä alkua pidemmälle?

Viestinnän rooli kasvaa jatkossakin reippaasti, koska ihmiset arvostavat avoimuutta ja helppoa tiedonsaantia. Moni meistä arvottaa organisaatioita pitkälti niiden näkyvyyden perusteella. Kun viestintää lähdetään suunnittelemaan, on hyvä miettiä miksi sitä tehdään, kenelle, miten, milloin ja mitä halutaan kertoa. Viestinnästä ei yksistään ole mitään hyötyä tai iloa kenellekään, jos sillä ei ole yleisöä tai tavoitetta.

Tavoitteellisuus pätee erityisesti silloin kun tehdään digiviestintää. On turha puhua suurelle massalle, vaan on löydettävä oikea kanava oikealle porukalle. Digiviestintä vaatii tarkkaa tuntemusta omasta asiakassegmentistä.

Onko digi vain haasteita tai höttöä?

Digiviestinnän pitää mennä osallistavampaan suuntaan. Organisaatioiden tulee uskaltaa rohkeammin kokeilla eri välineitä ja pitää hauskaa niiden kanssa. Digiviestinnän on vastattava kohdeyleisöä askarruttavaan kysymykseen jo ennen kuin sitä on edes ehditty kysyä ja googlata. Kannattaa pitää mielessä koko kokonaisuus ja asettaa eri kanaville eri tehtävät.

Digitalisaation tavoin digiviestintä ei ole tulossa vaan se on täällä jo. Digiviestintä vaatii eri asioita kuin perinteisempi viestintä. Innostun edelleen siitä vielä kymmenen vuoden jälkeenkin! Alkuaikoina yleisöä ei huomioitu samalla tavalla, eikä toiminta ollut osallistavaa. Se oli pelkkää infoa, ei keskustelua. Tänä päivänä viestintä diginä muuttuu koko ajan intensiivisemmäksi ja yhteiskunnallisesti merkittävämmäksi. Siksi tykkään tätä tehdä!

Digiviestinnässä ensiarvoisen tärkeää on yrityksen nettisivut. Parhaimmillaan verkkosivut kokoavat kaiken tiedon yhteen paikkaan. Suomalaiset ovat erittäin tottuneita verkkosivujen käyttäjiä. He hermostuvat heti, jos tieto ei löydy korkeintaan muutamalla klikkauksella, muutamassa sekunnissa.
Muita toimivia digiviestintävälineitä ovat esimerkiksi uutiskirjeet, blogit ja myös perinteisemmät tiedotteet. Tässä analysoin kuitenkin tarkemmin sosiaalisen median käyttöä organisaatioiden hyödyksi.

Somesta satoa

Pelkkä sosiaalisen median kanavan suosio ei ole riittävä syy sen käyttämiseen, koska suosio ei vielä tarkoita mitään. Pitää olla jokin tavoite, jonka ei tarvitse edes olla mitenkään ihmeellinen. Organisaation näkyväksi tekeminen on jo yksi toimiva tavoite.

Kokemukseni mukaan sosiaalisen median kanavista b2b-puolella Facebook on hyvä jo olemassa olevien asiakkaiden sitouttamiseen. Kuitenkin uusien asiakkaiden tavoittaminen sen avulla voi olla työlästä. Kohdentaminen Facebookissa on helppoa, mutta halutun tuloksen saavuttaminen voi olla hankalaa. Itse näen Facebookin erinomaisena välineenä brändäämiseen ja yrityksen työnantajamielikuvan vahvistamiseen. Facebookissa toimii kova asia kevyesti ilmaistuna.

Twitter on tiedon ensimmäinen paikka. Kanavana se on todella tärkeä verkoston löytämisessä ja rakentamisessa, mutta se vaatii myös sitoutumista. On parempi avata keskustelu kuin reagoida siihen. Yhtä ratkaisevaa on kuitenkin etsiä itselle merkittävät keskustelut omien tavoitteiden pohjalta ja osallistua niihin.

Vaikka LinkedInissä on jo noin 700 000 suomalaista, sitä käytetään enimmäkseen vain rekrytointiin. LinkedInissä yritysten viestintä ei ole tällä hetkellä kovin vuorovaikutteista. Sinne tulee paljon tavaraa, mutta ihmiset eivät jaksa käydä siellä keskustelua. Se voi johtua siitä, että kävijät ovat osallistuneet keskusteluun jo kertaalleen Facebookissa.

Facebookin ja LinkedInin eroa ei tunneta. LinkedIn on edelleen alkuperäisen mallinsa vanki – rekrytointikanava. Rekrytointiviestinnän onnistumisesta voidaan ottaa myös mallia muuhun viestintään, esimerkiksi asiantuntijuuden brändäämiseen. Suomessa on vielä matkaa siihen, että LinkedIn olisi toimiva keskustelukanava organisaatioille. Tehdään siitä sellainen yhdessä!

Digiviestintä on valtavan laaja ala, ja siksi siihen kannattaa pureutua pala kerrallaan.