Viestijä: kihlaudu IT-osaston kanssa

Viestintäihmisten mantra on ollut tähän asti ensin sisältö, sitten teknologia. Tätä mantraa on syytä lieventää ja tarkastella avarammin.

Ilman tunteeseen tarttuvaa sisältöä hienokin toteutus jää torsoksi. En siis sano, että sisällön merkitys olisi suinkaan heikentymässä. Mutta samaan aikaan kun mietitään tekstiä, niin tulee jo kihlautua IT-osaston kanssa. Heillä kun on suora näköyhteys tietoon, joka voi auttaa viestinnän tulosten tarkastelussa.

Viestinnästä on tullut yhä datakeskeisempää. Ilman vaikuttavuuden mittaamista – siis datan hyödyntämistä – yksikään sisältö somessa tai lausunto mediassa ei takaa paikkaa auringossa. Brunnenin havaintojen perusteella hyvin moni organisaatio ei ole vielä valmis määrittelemään vaikuttavuuden mittareita oikein. Miksi ne olisivatkaan, kun niillä ei ole käytössä riittävää dataa ja ymmärrystä sen tulkinnasta?

Itse datan keräämisen ja seurannan menetelmiä ei aina tarvitse ostaa ulkoa. Apu on usein lähellä, kuten IT-kavereilla. Mutta ennen keräämistä ja seurantaa sinun tulee tietää tarkkaan, mitä viestinnälläsi tavoittelet ja mitkä ovat oikeat mittarit näiden tavoitteiden seuraamiseen.

Tavallinen harha organisaatioissa on se, että viestinnässä lähdetään mittaamaan vähän kaikkea. Tai sitten laaditaan liian monta mittaria yhtä asiaa mittaamaan. Ja pahimmassa tapauksessa valitut mittarit vieläpä mittaavat vääriä asioita. Esimerkiksi suoritteita vaikuttamiseen sijaan. Käsi sydämelle: mittaatko vielä bloggausten lukijoiden tai Twitter-seuraajien määrää? Jos mittaat, niin pyydä apua ajoissa.

Kansainvälisen verkostomme CommWorldin kokouksessa viime viikolla oli yksi iso topikki: miltä viestintä näyttää vuonna 2025? Aikajänne oli haastava, mutta ajatuksia kerättiin paljon. Niistä yksi oli datan ja viestinnän liitto, mistä sinun kannattaa kysyä meiltä lisää.