Voi ei, olen keskiharmaa asiantuntija

Paiskin hartiavoimin hommia, mutta työni ei näytä vaikuttavan kunnolla mihinkään. Lisäksi mitään sanottavaa ei tunnu olevan. Olen asiantuntija ja aivan oikeasti vain harva on kiinnostunut tekemisistäni. Fakta on sen verran kuivaa, ettei tiristäminenkään auta. Viihdearvoa ei hommassa ole. Mutta omasta mielestäni työni on erittäin kiinnostavaa ja sillä on merkitystä maailmalle. Kuulostaako kuvailu yhtään tutulta?

Oletko miettinyt, miten asioista voisi kertoa niin, että joku kiinnostuisi tekemisistäsi ja tietäisi enemmän alastasi? Keksin työkaverini Riitan kanssa tähän tarkoitukseen niin sanotun viestinnän viihdemittarin. Mittarin määritelmän mukaan hyvä viihdemäärä per asiantuntijateksti on noin 20—40 prosenttia. Mitä ihmettä, voiko viestijä ottaa työnsä noin kevyesti? Jep, kyllä voi ja kerron, miksi.

Viestinnän viihdemittaria ei ole olemassa

Ajatus mittarista kuitenkin tarkoittaa sitä, kuinka paljon tekstiin ujutetaan tarinaa ja tunnetta. Kun kertoo tarinoita elävästä elämästä, liittyy niihin heti myös tunne ja sen avulla muutkin voivat samaistua juttuihisi. Kun kuulija on löytänyt omasta elämästään kosketuspinnan sinun työhösi, niin sen jälkeen voit vilauttaa myös muutaman lempitilastosi ja rapsakan lisäfaktan. Siinä vaiheessa kuulija on jo aidosti kiinnostunut ja faktat syventävät mukavasti virinnyttä ymmärrystä. Tarjoamasi tiedot leviävät ehkä jo seuraavalla kahvitunnilla tai niiden avulla oikaistaan jokin verkkokeskustelun faktavirhe.

Tarinankerronta on nykyaikaisen työelämän työkalu

Parhaiten työelämässä veistelevät ne, jotka osaavat puhua suoraan ihmiselle eivätkä vain rationaaliselle järjelle. Elämme ajassa, jossa muun muassa informaatiotulva, disinformaatio sekä loputtomat keskeytykset ovat todellisuutta. Ihmisten suoritus- ja keskittymiskyky ovat koetuksella.

Ja juuri tämän tilanteen takia —asiantuntija, paketoi tietosi helposti omaksuttavaan tarinan muotoon. Tällöin viestisi vaikuttavuus ulottuu laajemmalle. Ehkä jopa maailma pelastuu?


Ota oppia myös heiltä ja seuraa Twitterissä:

  • Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotaulusta. Hän oppi oman kokemuksensa kautta, miten tärkeää on olla mukana keskusteluissa ja tuoda esiin tutkijan näkökulma ja asiantuntemus.
  • Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemeä, joka nousi vaikuttajaksi suunnitelmansa avulla. Hän muun muassa neuvoo sosiaalisessa mediassa ottamaan kantaa omaan aiheeseen liittyviin keskusteluihin. ”Silloin kun laukka on käynnissä, pitää hypätä hevosen selkään.”
  • Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilaista, joka maksaa omalla viestinnällään tutkimustyönsä takaisin kansalle. Hän myös haluaa innostaa ihmisiä tieteen pariin olemalla helppo ja kiva tyyppi.
  • Lähde: Poutanen, P. & Laaksonen, S-M (2019), Faktat nettiin!. Helsinki: Gaudeamus.

Merja Karjanmaa

Merja Karjanmaa

Merja pohdiskelee mielellään verkkoviestinnän kehitystä, ihmisen tapoja oppia ja keinoälyn mahdollisuuksia.

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisenä toimistomme kuulumiset ja pysy aallon harjalla alan trendeistä. Saat kuukausittain ajankohtaisimmat viestinnän uutiset suoraan sähköpostiisi.

Liity tilaajaksi