Asiantuntijaviestinnän kolme myyttiä
Millaista on hyvä asiantuntijaviestintä? Moni asiantuntija on organisaationsa kaikkein vaikuttavin viestijä, jopa alansa ajatusjohtaja.
Moni kokee koko viestinnän haastavaksi tai jopa turhaksi lisätyöksi. Syitä siihen on monia, myös järkiperäisiä, kuten että ei tiedä mistä ja miten pääsisi alkuun. Jollekin syy voi olla harhaluulo tai oletus. Seuraavaksi murrankin asiantuntijaviestinnän kolme myyttiä, joihin yhä törmään asiantuntijoiden kanssa keskustellessani. Toivottavasti tämä madaltaa kynnystä viestiä myös oman asiantuntijapiirin ulkopuolelle. Asiantuntija, sinua ja viestiäsi kaivataan enemmän kuin koskaan! Asiantuntijapuheen tarve on suuri näinä valeuutisten aikoina.
1. Asioiden yksinkertaistaminen pienentää asiantuntijuutta.
Väärin. Vaikeiden asioiden yksinkertaistaminen edellyttää erityistä asiantuntijuutta – kykyä katsoa asioita vastaanottajan näkökulmasta. Hyvänä esimerkkinä asiantuntijasta, joka osaa ja haluaa yksinkertaistaa viestiään, on yksi Suomen arvostetuimpia talouden asiantuntijoita, valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Hän kirjoitti kansantaloudesta ja talouspolitiikasta teoksessa Talous ja utopia. Korkman sanoo kirjoittaneensa teoksen toivelukijalleen – pian lukioikäiselle lapsenlapselleen. Korkmanin mukaan tärkeistä ja monimutkaisista asioista täytyy voida kirjoittaa siten, että mahdollisimman moni voi muodostaa oman näkemyksensä yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.
2. Asiantuntijan kannattaa keskustella vain toisen asiantuntijan kanssa.
Väärin. Moni arvostettu asiantuntija kokee mielekkääksi ja tärkeäksi keskustella muidenkin kuin vertaistensa kanssa. Hän haluaa olla avuksi. Hänellä on taito kiteyttää ja suhteuttaa monimutkaisia asioita ja ilmiöitä. Kukapa ei pitäisi aluetutkija Timo Arosta (@timoaro), jonka karttagraafit piirtävät mieliimme niin eri alueiden vetovoimatekijät kuin puoluekannat. Häntä suuri yleisö arvostaa ja häntä myös media ja päättäjät haluavat kuulla.
Arvostetuimmat asiantuntijamme ovatkin niitä, jotka haluavat jakaa asiantuntemustaan laajasti. Viestimällä aktiivisesti eri yleisöille, asiantuntija saavuttaa suuren yleisön luottamuksen, ja samalla vahvistaa omaa asiantuntijamielikuvaansa. Asiantuntijasta kuoriutuu ajatusjohtaja ja esikuva muillekin asiantuntijoille.
3. Myyvä teksti murentaa asiantuntemusta.
Väärin. Asiantuntijuuden myynti ei ole kaupallista hapatusta, eikä kavenna asiantuntijuutta. Myyvä sisältö tarkoittaa asettumista vastaanottajan tai keskustelukumppanin asemaan. Jos asiantuntija viestii tylsästi tai käyttää ammattikieltä, viesti ei kiinnosta eikä mene perille. Hyvä asiantuntijuus ei synny tyhjiössä, vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Loistoesimerkki asiantuntijalääkäristä, joka tiedostaa asiantuntijuuden ja myynnin vastakkainasettelun, on Tuomo Oikarainen (@tuomOikarainen). Hän tviittasi asiakaslähtöisyyden merkityksestä hyvässä terveysviestinnässä: ”Ärsyttäviä myyntitermejä käyttäen: Tärkeintä on alkuun luoda asiakassuhde, joka tukee luottamuksen rakentumista. Lisämyynti mahdollistuu, kun potilas huomaa saavansa lisäarvoa ammattilaisen työstä ja haluaa ostaa lisää palvelua, eli ottaa enemmän apua vastaan”.
Jos olet asiantuntija ja haluat vahvistaa asiantuntemustasi, niin astu pois kuplastasi. Älä epäröi yksinkertaistaa ja selkeyttää asioita tai olla yhteydessä erilaisiin yleisöihin. Älä myöskään pelkää myydä ideoitasi tai tietoasi. Eräänä päivänä huomaat, että asiantuntemustasi arvostetaan laajalti.
