Entten tentten teelikamentten -kuka saa ääneni?

Eletään vuotta 2019, jolloin viestinnän erityisenä trendinä on sosiaalisen median yhdistäminen osaksi viestintäkokonaisuutta, sosiaalisen median yhteisöjen hallinta ja videoiden korostuva rooli. Samanaikaisesti puhutaan vaalien vuodesta. Kansanedustajaehdokkaiden viestinnän keinot näin vaalien alla vaikuttavat olevan kasvokkain kohtaamiset toreilla, katuvarsimainokset ja perinteiset lehti-ilmoitukset.

Eduskuntavaaleihin on kaksi viikkoa aikaa, enkä vieläkään tiedä ketä äänestän päättämään asioistani. En ole edes päättänyt puoluetta. Olen kokeillut eri vaalikoneita, mutta tulokset eivät ole saaneet kiinnostustani heräämään ja ottamaan sopivammasta ehdokkaasta tarkemmin selvää. Olen nähnyt useita lehtimainoksia, joissa kehotetaan keskustelemaan Prisman eteisaulassa kansanedustajaehdokkaan kanssa. Sosiaalisessa mediassa seuraan ehdokkaita. He laittavat toreilta kuvia, jotka ovat vielä vähemmän informatiivisia kuin kädessä pidettävä mainos: sometilistä käy ilmi vain ehdokkaan nimi. Katuvarret alkavat täyttyä mainoksista, mutta niiden sanoma on yhtä tyhjä kuin valkoinen paperi.

Minulla ei ole ehdokkaalle kovin suuria kriteereitä: toivon hänen olevan suht nuori, suunnilleen samassa elämäntilanteessa (lapsiperhe) sekä kannattavan tunnin junayhteyttä Tampere‒Helsinki välille. Jos edes kaksi kolmesta toiveesta toteutuisi, ääneni olisi myyty. Uskon, että kriteerit täyttäviä ehdokkaita on useita. Miksi en silti löydä heistä ketään? Vastaus on helppo: ehdokkaiden vaaliviestinnän kanavat ja -keinot eivät tavoita minua.

Tavoitat minut puhelimeni ruudulta

Olen ruuhkavuosia viettävä digitaalisen sukupolven edustaja, joka on kasvanut kännykkä kädessä. Töistä tullessa ehdin käydä kaupassa vain nopeasti, sillä esikoiseni ei malta pysyä kauan paikallaan. En siis voi jäädä juttelemaan ehdokkaan kanssa hänen vaaliteeseistään. Sivuutan usein myös lehtimainokset enkä pysähdy katuvarsimainosten eteen edellä mainituista syistä.

Sen sijaan iltaisin lapsen mentyä nukkumaan minulla on aikaa. Usein silloin selaan sosiaalisen median kanavat läpi ja päivitän samalla päivän kuulumiset. Hyvä kansanedustajaehdokas, iske silloin verkkokalvoilleni ja tuo ajamasi viesti esille – diginä. Olen äänellesi yhtä helppo uhri kuin puhelinmyyjille: hyvässä asennossa kotisohvalla makoillessa ostan kaiken.

Tänä vuonna nuorimmat äänestäjät ovat 2000-luvun alussa syntyneitä. He ovat minuakin valveutuneempia digiviestinnän käyttäjiä ja katsovat puhelimen ruutua kävellessäänkin. Olkaa ehdokkaat rohkeita kokeilemaan uusia viestinnän kanavia ja keinoja, sillä vain niin voitat uusia ääniä puolellesi. Aloita esimerkiksi lyhyellä videolla (maksimissaan 20 sekuntia), jossa perustelet omat kantasi. Tulet hämmästymään millaisen äänivyöryn voit saada!