Kehitä johtamisviestintääsi prosentti kerrallaan
Suomen talous taantuu, ja Suomen Pankin syyskuun väliennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu. Monen yrityksen huolet tulevasta kasvavat ja paine kustannusten karsintaan lisääntyy. Samaan aikaan on pidettävä huolta yhteisökuvasta ja työntekijöiden sitoutumisesta. On siis aika kiinnittää katse organisaation johtamisviestintään.
Jotta epävarmoina aikoina ihmisten motivaatio, ja sitä kautta tuottavuus saadaan pysymään korkealla, tulee johdon ja esihenkilöiden osata viestiä talonsa strategiasta ja tavoitteista kiinnostavasti, selkeästi ja organisaation arvoja tukien. Minne olimmekaan matkalla ja miksi? Entä mitä tavoittelemme, milloin ja miten? Mikä on oman tiimini jäsenen rooli strategian toteuttamisessa, ja miten sen kulloinkin sanoitan?
Viestintä on johtajan ja esihenkilöiden työtä. Siksi siihen tulee myös käyttää riittävästi työaikaa. Suunnannäyttämisen lisäksi tarvitaan prosessien, tiimien ja yksilöiden johtamista.
Pelkästään tehtäviä vilisevällä viestinnällä ei kuitenkaan luoda tuloksellista ja hyvinvoivaa organisaatiota.
Esihenkilöiltä vaaditaan taitoja myös sitouttavan viestintä- ja organisaatiokulttuurin luomiseen ja ylläpitoon. Avointa, kannustavaa ja yhteisöllistä ilmapiiriä luodaan niin sanoilla, teoilla kuin pelkällä olemuksellakin. Luottamus ihmisten välillä lisääntyy myös ihan perinteisesti kuuntelemalla ja osallistamalla.
Vuorovaikutustilanteita havainnoimalla taitavaksi johtajaksi
On hyvä muistaa, että vuorovaikutuksessa rakennetaan aina suhdetta. Viestimme sisältöjä, mutta samaan aikaan viestimme suhtautumista toisiimme. Vuorovaikutussuhteissa onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että suhtautuminen toisiimme välittyy verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän tasoilla. Ja jos nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa, luotamme usein sanattomaan viestintään.
Sanattoman viestinnän yksi keskeinen tehtävä onkin tunteiden ilmaisu. Tutkimuksissa on todettu, että ilmaisullisuus lisää johtajan karismaattisuuden vaikutelmaa ja sitä kautta johtajan kykyä motivoida ihmisiä. Ammattimaisuus kuitenkin vaatii sen, että emotionaalisuudessa on löydettävä keskitie: on hyväksyttävä fakta, että johtajalla on aina viestinnällisiä jännitteitä pysyä alaisia lähellä ja samaan aikaan etäällä.
Keskittymällä kuuntelutaitoihin välttää karikoita
Onkin hyvä huomioida, että kaiken viestinnän eteen ei tarvitse tehdä perinteisellä tavalla töitä. Niinkin yksinkertaisella asialla kuin kuuntelemisella on todettu olevan vaikutuksia yksilön kukoistuksen lisäksi organisaation hyvinvointiin. Heikot kuuntelutaidot organisaatioissa johtavat helposti väärinymmärryksiin, tehottomuuteen, sitoutumattomuuteen ja lopulta myös turhiin kuluihin.
Mitä jos esihenkilönä vahvistaisit vuorovaikutustaitojasi heti? Voit nimittäin kehittää kuuntelutaitojasi esimerkiksi näin:
- Etsi kuulemastasi ydinsanoma.
- Havaitse selkeästi toisen näkökulma, huoli tai viestinnän tarkoitukset.
- Arvioi kuulemaasi, äläkä missään nimessä oleta.
- Havainnoi myös sanatonta viestintää.
- Tarkkaile omia kuuntelemisen esteitäsi.
Muista, että jo pienellä, jopa prosentin päivittäisellä muutoksella, saat vuoden aikana aikaan hyviä tuloksia. Minkä vinkin siis sinä nappaat käyttöösi?
Sparraamme mielellämme myös strategian sanoituksessa ja sen kiinnostavassa viestimisessä. Autamme sinua näkemään organisaatiosi merkityksen laajemmin eri sidosryhmien silmin – myös sen tärkeimmän eli henkilöstön silmin. Kurkkaa lisää.
Lähteet:
Isotalus & Rajalahti. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.
Kirjasta on myös sovellettu käytäntöön kuuntelutaitojen kehittämisen tavat.
Suomen Pankki. Suomen talouden väliennuste, syyskuu 2023: https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talouden-toipuminen-viivastyy/
