Maalittamisen uhka saa pelottaa, mutta ei vaientaa
Somekriisi? Trollit? Vihapuhe? Verkkohäirintä ja maalittaminen? Mitä tunteita edellä olevat sanat sinussa herättävät? Jännitystä, epävarmuutta, jopa pelkoa – ehkä etukäteen suunniteltu somepostaus jää kokonaan julkaisematta. Mutta juuri tähänhän verkkohäiritsijä tähtää: aiheutetaan epäjärjestystä ja epävarmuutta niin, että faktoilla perusteltu sanoma painetaan unholaan. Tällainen ketju on vakava uhka koko demokratiallemme, joka perustuu sananvapauteen ja todennettuun tietoon. Sen vuoksi voisin jopa väittää, että asiantuntijan ääntä tarvitaan nyt viestinnässä enemmän kuin koskaan.
Vain viestimällä asiallisesti ja selkeästi voidaan vaikuttaa
Asiantuntijoita kannustetaan omassa ammatillisessa roolissaan sosiaalisen median kanaviin. Mekin täällä Brunnenilla koulutamme organisaatioiden henkilöstöä toimimaan asiantuntijan roolissaan sosiaalisessa mediassa. Työntekijän ääni kantaa kauas, sillä se kiinnostaa yleisöä enemmän ja vaikuttaa organisaation kasvotonta ääntä paremmin. Lisäksi työntekijän ääni auttaa rakentamaan sekä asiantuntijan omaa kuin yrityksenkin dialogia tärkeiden sidosryhmien kanssa. Mikä onkaan sen hienompaa, kuin saada etuoikeus viestiä suoraan sidosryhmiesi kanssa! Saat jakaa innostavaa ja ajantasaista tietoa sekä kuulla tärkeiden luottojoukkojesi ajatuksia.
Valmennuksissamme törmäämme usein myös huoliin, jotka liittyvät erityisesti verkkohäirintään ja maalittamiseen. Vaikka molemmat ovat määrittelyiltään eri asioita, ne ovat itse kohdattuina yhtä ikäviä. Tarkoituskin on viime kädessä sama – vaientaa ja aiheuttaa kaaosta. Ikävä kyllä lainsäädäntö laahaa vieläkin verkossa tapahtuvan häirinnän perässä, puhumattakaan masinoidusta maalittamisesta. Joitain apuvälineitä on onneksi jo olemassa, esimerkiksi verkkopalvelu Someturva, joka tarjoaa käytännön apua.
Rakennetaan turvallisempi digitaalinen viestintäympäristö
Viestinnän tehtävänä on edistää organisaation liiketoiminnan tavoitteita ja luoda toimintaedellytyksiä. Tavoitteelliseen viestintään kuuluu, että ihmiset osallistuvat keskeisiin keskusteluihin, ei vain julkisuudessa, vaan myös suoraan sidosryhmien kanssa.
Kun kannustamme organisaation asiantuntijoita sosiaaliseen mediaan, siitä tulee kiinteä osa organisaation viestintäkulttuuria. Työntekijöiden verkkohäirintä on aina työturvallisuusasia, ja etukäteen varautumalla sekä valmentautumalla organisaatiot voivat taklata somen ennakoimatontakin luonnetta.
Yhteisten toimintamallien luominen ja riskeihin varautuminen on yksi osa miellyttävän ja digitaalisen viestintäympäristön varmistamista. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista koko organisaation kattavaa viestintää: sen avulla rakennetaan luottamusta ja vahvistetaan mainetta. Ajoissa aloitetulla, suunnitellulla vuorovaikutuksella kasvatetaan niin yksittäisen asiantuntijan kuin koko organisaation toimintaedellytyksiä. Erityisesti silloin, kun se kuuluisa myrsky iskee.
Pitkäjänteisesti rakennettu luottamus on se peruskallio, jota tarvitaan juuri silloin. Maalittavien soraäänien edessä ei sovi lannistua, sillä tuolloin verkkohäiritsijät voittavat. Ja demokratia häviää.