Strategia tarvitsee toteutuakseen strategiaviestintää

Mahtava fiilis, uusi strategia on vihdoin valmis ja hyväksytetty. Työpöytä pursuaa, sillä strategiaprosessi on haukannut paljon kaistaa työajasta ja ajatuksista. Tekisi mieli syöksyä tekemättömien hommien kimppuun, mutta varsinainen strategiatyö on vasta alussa. On strategiaviestinnän aika.

Kirkkainkaan strategia ei itse viesti itsestään. Ja strategiasta viestiminen on tunnetusti se viestinnän laji, joka helposti jää muiden kiireiden jalkoihin. Tilannetta ei helpota se, että strategia-sanaa ei joissakin organisaatioissa edes haluta käyttää, koska se kuulostaa henkilöstön korvissa hömpältä tai kirosanalta. Samaa ajattelua vahvistaa savolaistokaisu, jonka mukaan strategia on yhtä kuin ”herrojen huaveet”. Haaveeksi se jääkin ilman tekoja. Haaveista teoiksi muuttuakseen strategia tarvitsee kattavaa ja jatkuvaa strategiaviestintää.

Strategia-sanan happanemiseen osasyynä lienevät höttöiset strategiat. Vuonna 2018 Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö selvittivät* 54 pörssiyrityksen strategiat ja selvityksen mukaan vain prosentilla yrityksistä oli erinomainen strategia ja 14 prosentilla hyvä. Lopuilla 85 prosentilla strategia oli huono tai puuttui kokonaan. Strategioissa on siis terävöittämisen ja selkeyttämisen varaa.

Huonolle strategialle viestintä ei juuri voi tehdä muuta kuin yrittää tarjoilla sen kauniissa kääreessä. Vaikka viestintä tuunaisi strategiasta siistin näköisen ja visualisoisi sen kauniiksi, se tuskin riittää puhuttelemaan henkilöstöä tai auttaa hahmottamaan strategian yhteyttä omaan työhön. Sisällöltään hyvän, mutta muotoilultaan epäselvän, laimean tai liian pitkän strategian voi viestinnällä sen sijaan muokata ymmärrettäväksi, innostavaksi ja tiiviiksi eli helpommin muistettavaksi ja siten ohjaavammaksi.

Briljanttisimmankin strategian arvo syntyy vasta, kun työyhteisö tuntee strategian ja sitoutuu siihen sekä ymmärtää, mitä se arjessa ja valintatilanteissa tarkoittaa. On inhimillistä ja ymmärrettävää, että siinä vaiheessa, kun strategia on saatu valmiiksi ja hyväksytettyä, ovat johdon työpöytä ja ajatukset jo täyttyneet uusista hankkeista. Ennen siirtymistä eteenpäin onkin tärkeä varmistaa, ettei strategiatyö valu hukkaan. Miten siis saamme strategiasta konkreettisen ohjausvälineen organisaation arkeen?

Erityisen olennaista meidän on pohtia, miten sitoutamme henkilöstön yhteiseen visioon ja miten muutamme strategiset valinnat konkreettisiksi ja mitattaviksi tavoitteiksi. Toteutumisen seurantaa on hyvä tehdä joka tasolla. Hyvä tavoiteseuranta ulottuu johtoryhmästä tiimeihin sekä jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen tekemiseen ja arjen valintoihin.

Viestinnän osallistuminen strategiatyöhön lisää onnistumismahdollisuuksia

Moni meistä tunnistaa paljon käytetyn sanonnan, joka on lähtenyt kirjailija ja professori Peter Druckerin toteamuksesta: ”Organisaatiokulttuuri syö strategian aamupalaksi”. Sen lisäksi, että strategian on oltava järkevä, tulee sen istua organisaatiokulttuuriin ja vastata organisaation arvoja. Strategia toteutetaan yhdessä, mutta vain jos organisaatiokulttuuri sen mahdollistaa ja työyhteisö strategian ymmärtää sekä haluaa lähteä sitä toteuttamaan.

Jotta ihmiset saadaan sitoutumaan strategiaan, ei strategiadokumentin tallentaminen intraan riitä. Strategiaa on avattava, perusteltava ja palasteltava, jotta jokainen voi löytää siitä oman paikkansa.

Strategia tarvitsee sanoitusta, merkityksen kiteytystä sekä yhteistä keskustelua. Parhaat strategiaprosessit ja vaikuttavin strategiaviestintä tehdään yhdessä jo strategian valmisteluprosessin aikana. Näin strategisiin valintoihin voidaan vaikuttaa kaikilla tasoilla ja ne on helpompi omaksua omaa työtä ohjaaviksi raameiksi.

Viestinnän integroiminen alusta alkaen strategiaprosessiin varmistaa, että strategiasta tulee briljantti ja jokaisen on siten helppo omaksua sekä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Näin strategiasta kirkastuu kaikkien työtä päivittäin ohjaava yhteinen johtotähti.

Ihannetilanteessa viestintäjohto on mukana päättämässä strategiasta ja varmistamassa, ettei se jää tunnistamattomaksi hötöksi. Viestintäjohdolla tulisi olla tilaa ja valmiutta kirkastaa strategiaa ja tehdä siitä viestittävämpää eli käyttökelpoisempaa, ohjaavampaa ja innostavampaa. Viestinnällä on iso rooli myös organisaation vision ja merkityksen kiteyttämisessä innostavaan, iskevään ja ymmärrettävään muotoon.

Lue myös viisi vinkkiämme vaikuttavaan strategiaviestintään ProComin Viestijät -blogista.

*Lähde: Kurkilahti & Äijö, Strategiat kuntoon!, 2018

**Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023.