Asiantuntija, iske tarinaa!

Onko seuraava kuvailu sinulle tuttu? Teet viikkokaupalla hommia, mutta työ ei näy kunnolla mihinkään. Lisäksi kukaan ei edes kunnolla ymmärrä, mitä kokonaisuutesi koskee. Olet asiantuntija ja myönnetään – fakta on kuivaa eikä hommassa ole viihdearvoa. Sillä on kuitenkin suurta merkitystä monelle, mutta he eivät välttämättä tiedosta sitä. Haluat edistää työssäsi juuri näitä asioita.

Oletko miettinyt, miten asioista voisi kertoa niin, että joku innostuisi tekemisistäsi ja tietäisi enemmän alastasi? Keksin työkaverin kanssa tähän tarkoitukseen niin sanotun viestinnän viihdemittarin. Mittarin terminologisen määritelmän mukaan hyvä viihdemäärä per asiantuntijateksti on noin 20—40 prosenttia. Joskus jopa 50—60 prosenttia. Mitä ihmettä, voiko viestijä ottaa työnsä noin kevyesti? Jep, kyllä voi ja kerron, miksi. 

Lisää tunnetta 

Ajatus mittarista tarkoittaa sitä, kuinka paljon tekstiin ujutetaan tarinaa ja tunnetta. Kun kertoo tarinoita elävästä elämästä, liittyy niihin heti myös tunne ja sen avulla muutkin voivat samaistua juttuihisi. Kun kuulija on löytänyt omasta elämästään kosketuspinnan sinun työhösi, niin sen jälkeen voit vilauttaa myös muutaman lempitilastosi ja rapsakan lisäfaktan. Siinä vaiheessa kuulija on jo aidosti kiinnostunut ja faktat syventävät mukavasti virinnyttä ymmärrystä. Tarjoamasi tiedot leviävät ehkä jo seuraavalla kahvitunnilla tai niiden avulla oikaistaan jokin verkkokeskustelun faktavirhe.  

Tarinankerronta on nykyaikaisen työelämän työkalu 

Parhaiten työelämässä veistelevät ne, jotka osaavat puhua suoraan ihmiselle eivätkä vain rationaaliselle mielelle. Elämme ajassa, jossa muun muassa informaatiotulva, disinformaatio sekä loputtomat keskeytykset ovat todellisuutta. Ihmisten ajasta kilpaillaan tilanteessa, jossa heidän suoritus- ja keskittymiskykynsä ovat todellisella koetuksella. 

Juuri tämän tilanteen takia — asiantuntija, uskalla seistä jättiläisen harteilla ja paketoida tietosi helposti omaksuttavan tarinan muotoon. Tällöin viestisi vaikuttavuus ulottuu laajemmalle. Tieto lisääntyy ja ehkä jopa maailma pelastuu? 

Ota oppia myös heiltä ja seuraa Twitterissä: 

• Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotaulusta. Hän oppi oman kokemuksensa kautta, miten tärkeää on olla mukana keskusteluissa ja tuoda esiin tutkijan näkökulma ja asiantuntemus. 
• Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilaista, joka maksaa omalla viestinnällään tutkimustyönsä takaisin kansalle. Hän myös haluaa innostaa ihmisiä tieteen pariin olemalla helppo ja kiva tyyppi. 
   

Lähde: Poutanen, P. & Laaksonen, S-M (2019), Faktat nettiin!. Helsinki: Gaudeamus.