Disinformaation aikakaudella faktat ovat peruskalliota 

World Economic Forum on arvioinut, että disinformaatiosta aiheutuvat kustannukset voivat nousta jopa 100 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä. Siis ihan pian. Syynä on esimerkiksi tuottavuuden lasku, kun faktojen tarkistaminen ja virheiden korjaaminen syö aikaa ansainnalta. Perusteluna arvioon nähdään myös vääristettyyn tietoon perustuvat päätökset, jotka haperruttavat asiakkaiden ja oman henkilöstön luottamuksen. 

Huhtikuun alussa pääsin kuuntelemaan ja keskustelemaan disinformaation luomista hyökyaalloista – joista olemme nähneet vasta ensimmäiset vaahtopäät – teknologin, kirjailija Andrew Edwardsin kanssa. Edwardsilta on juuri ilmestynyt kirja Army of Liars, jossa hän puntaroi disinformaation aiheuttamia tuhoja ja sitä, miten organisaation tulee navigoida totuuden jälkeisessä ajassa. 

Cold war ended, but big war didn’t 

”Cold war ended, but big war didn’t”, Edwards toteaa ja painottaa, että informaatiosta on tullut kovinta mahdollista valuuttaa. Avainsana on faktantarkistus, johon aivan kaikki eivät viitsi ryhtyä. Etenkään jos on kiire, vaikka juuri silloin pysähtyminen olisi vähintään paikallaan. On nähty viitteitä siitäkin, että korkeaa integriteettiä ja läpinäkyvyyttä vaalivan median laatimia sisältöjä aletaan kyseenalaistaa – koska itselleen ”mieluisampi” tieto on saatavilla jostain mukavammin, helpommassa ja ”valmiiksi” pureskellussa muodossa.  

Disinfomaatiota tuottavat ja levittävät tahot pyrkivät voimaperäisesti vaikuttamaan ihmismieleen. Nämä tahot vähättelevät faktojen tarkistamista ja viestivät, että faktat ovat hölynpölyä ja vain kuormittavat mieltäsi turhaan. 

Tehokkain lääke vääristellyn tiedon pysäyttämiseen on viestintä. Oletko jo laatinut henkilöstöllesi toimintaohjeet disinformaatioepäilyksen tunnistamiseen ja yhtenäiseen toimintatapaan? Hahmottavatko työntekijäsi yleiset manipulointitekniikat? Entä osaavatko he etsiä ja arvioida vaihtoehtoisia uutisia? 

Toimintaohjeiden jälkeen henkilöstö on tärkeä kannustaa kriittiseen ajatteluun. Samalla kannattaa tarkistaa omat mahdolliset uskomukset: olenko itse niin valveutunut, että tunnistan disinformaation? Vääristettyyn tietoepäilyyn on tärkeä päästä käsiksi heti alkumetreillä, sillä muuten tiedon oikaisu käy työlääksi ja luo epäuskottavuutta organisaation arviointikykyyn ja osaamiseen. 

Viestintä antaa avaimet väärän tiedon pysäyttämiseen 

Johdon hyvä valmistautuminen epäjatkuvuutta aiheuttavan harhaanjohtavan tiedon pysäyttämiseen on olennaista. Tietoa on saatavilla valtavasti ja joskus jollakin työntekijällä – tai johdolla – voi olla kiusaus pikkaisen oikaista. Siis ottaa päätöksenteon avuksi se tieto, joka on helpoiten saatavilla ja helpoiten ymmärrettävä. Mutta tahallisesti väärin laadittu.  

Totuudesta ei saa tulla haurasta, sillä muuten kukaan ei enää usko ketään. Viestinnän pahin vihollinen on kyynisyys, joka idettyään alkaa kasvattaa vaikeasti kitkettävää maanpeitettä. Ja tähänhän disinformaatiota levittävät ihmiset ja organisaatiot pyrkivät. 

Vaikka propagandaa on ollut aina, niin nyt sen lietsonta on helpompaa kuin koskaan aiemmin. Viestinnällä voidaan kuitenkin tehdä faktaan perustuvia ihmeitä, ja siksi investointi strategisen tason viestintään maksaa takuulla itsensä takaisin: lojaaliutena, luottamuksena ja organisaation menestymisenä. 

** 

Andrew Edwards oli vieraanamme kansainvälisen, strategisten putiikkiviestintätoimistojen PR Boutiques Internationalin vuosikokouksessa New Yorkissa. Muina aiheina käsittelimme muun muassa generatiivisen tekoälyn tulevaisuutta ja mediaviestinnän lainalaisuuksien muokkautumista. Kerromme sinulle mielellämme lisää!