Keskustelkaa keskenänne

90-luvun uutisparodiaohjelma, Frank Pappa Show loppui usein Holle Holopaisen sanoihin ”Kosketelkaa toisianne”. Kuka muistaa? Maailma on muuttunut niistä ajoista aika paljon. Näin yli 25 vuoden jälkeen ja itsenäisyyspäivän kynnyksellä toivotus voisi olla kutakuinkin näin: ”Keskustelkaa keskenänne”.

Julkisen keskustelun koventuminen on hallinnut jo pidempään Suomenkin yhteiskuntaa. Sanoilla haetaan milloin mitäkin valta-asemaa. Usein kuitenkin hyvä keskustelu on sisällön lisäksi omien ja muiden keskustelijoiden tunteiden hallintaa ja sitä kautta asiassa pysymistä. Tällaiset keskustelut voivat aidosti myös muuttaa asioita. Samaa mieltähän ei tunnetusti tarvitse olla, mutta tunteiden kielellä ei kannata puhua järjellisistä asioista.

Toinen juttu on kuunteleminen

Sitä kannattaa treenata. On haluttava kuulla, mitä toinen oikein sanoo – vaikka sisältö olisi huonosti argumentoitu, hetken heitto tai muulla tavalla raivostuttavan epälooginen. Puheen taustalla on kuitenkin aina joku viesti ja olisi hyvä löytää sen ydin sieltä kaikkien sanojen keskeltä. Lisäperusteluja voi myös kysyä kiinnostuneella sävyllä, ilman tavoitetta toisen murskaamisesta. Ehkä siinä samalla oppii jotain syvempää keskustelukumppanistaan. Sitä, miten hän hahmottaa maailmaa, mitkä ovat hänen arvonsa tai vaikka milloin hän on käynyt koulunsa. Tai kenen vaikutuspiirissä hän on. Tietenkin jotkut ihmiset pelaavat aina, mutta senkin oppii ajan myötä tunnistamaan.

Siispä keskustelkaa aidosti keskenänne ja tehkää Suomesta itsellenne parempi paikka elää.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Ja eläköön piskuinen suomen kieli!