Kyberhyökkäykset ja taloudellinen epävarmuus hallitsevat yritysriskejä Euroopassa
Eurooppalaisten kriisiviestinnän asiantuntijoiden mukaan kyberhyökkäykset koetaan edelleen liiketoiminnan suurimmaksi uhaksi. Tämä käy ilmi Crisis Communications Network Europen (CCNE) tuoreimmasta kyselystä, jossa selvitettiin verkoston kriisiviestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä 19 eri maasta.
Lähes 70 prosenttia vastaajista pitää kyberkriisiä suurimpana mahdollisena riskinä asiakkailleen. Taloudelliset kriisit merkittävine irtisanomisineen ja konkursseineen nähtiin toiseksi suurimpana riskinä. Negatiivisesta julkisuudesta nousevat maineriskit sekä ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset arvioitiin myös erityisen merkityksellisiksi.
Tulokset vahvistavat jo vuoden 2025 kyselyssä tunnistettuja trendejä. Kyberkriisien, taloudellisen epävarmuuden ja geopoliittisen epävakauden merkitys on kasvanut viimeisen vuoden aikana.
”Yhä useampi yritys kääntyy kriisiviestintään erikoistuneen neuvonantajan puoleen, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Asiakkaille turvaa tuo myös se, jos toimisto on verkostoitunut EU-alueella ja pystyy tarjoamaan maan rajat ylittävää tukea ja kriisikonsultointia”, sanoo johtava konsultti Terttu Sopanen Brunnenilta.
Kyberhyökkäykset ovat kuitenkin vain yksi monista yritysten kohtaamista haasteista. Perinteisten kriisitilanteiden, kuten työtapaturmien tai tuotteiden takaisinvetojen lisäksi yritykset kysyvät neuvonantoa myös talouskriisien, toimitusketjuhäiriöiden, kauppakiistojen sekä kriittisen, perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa ryöpsähtävien mainekriisien keskellä.
Poikkeustilanteisiin varautuminen erottaa yritykset toisistaan
Hybridiuhat, informaatiovaikuttaminen sekä mis- ja disinformaatiotulva ovat saaneet yritykset entistä valppaimmiksi. Samaan aikaan kyberrikollisten hyödyntämä tekoäly lisää yritysten entistä vaikeammin ennakoitavia riskejä.
”Tällä hetkellä yritysten suurin ero näkyy siinä, miten säännöllisesti poikkeustilanteita ja kriisejä ennakoidaan ja harjoitellaan – niin toiminnallisesti kuin viestinnällisesti”, Sopanen toteaa.
Tekoäly kriisien aiheuttajana otettava vakavasti
Lähes puolet kyselyyn vastaajista pitää digitaalisia uhkia ja eritoten tekoälyn väärinkäyttöä tulevaisuuden kärkiuhkina. Esimerkkinä tästä ovat deepfake-videot, joita jo käytetään joissakin maissa yritysten kiristämiseen.
Geopoliittinen kehitys ja sen ennakoimattomuus sekä ilmastonmuutoksen arvaamattomat seuraukset ovat myös tulevien kriisien keskeisiä ajureita.
Tietoa kyselystä
Kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2026. Osallistujina oli eurooppalaisten viestintätoimistojen päätöksentekijöitä, kuten omistajia, toimitusjohtajia ja tiiminvetäjiä 19 maasta. Kyselyn toteutti Crisis Communications Network Europe (CCNE), joka on eurooppalaisten kriisiviestintään erikoistuneiden, itsenäisten toimistojen verkosto. Brunnen Communications kuuluu verkostoon ainoana suomalaisjäsenenä.
Tietoa CCNE:stä
Crisis Communications Network Europe (CCNE) kokoaa tällä hetkellä yhteen 20 pääosin eurooppalaista, ketjuihin kuulumatonta viestintätoimistoa, joilla on todennettua strategista asiantuntemusta kriisiviestinnässä. Vahvojen kansallisten juurien ja tiiviin verkoston yhteistyön kautta jäsenet tukevat asiakkaitaan rajat ylittävissä kriisitilanteissa ja edistävät kansainvälistä, poikkeustilanteisiin liittyvää tiedonvaihtoa.
Lisätietoja:
Brunnen Communications Oy
Terttu Sopanen, johtava konsultti
terttu.sopanen@brunnen.fi
040 334 1202
sekä www.ccn-europe.com.