Tiedon aikakausi on ohi – Nyt ratkaisee ymmärrys - Brunnen Communications

Tiedonmurros

Yhteiskunnassa on tapahtunut järisyttävä tiedonmurros. Sen lisäksi, että tekoäly puskee sekunneissa ulos kriisiohjeet tai blogitekstin, suoltaa se pyydettäessä niin talonrakennusohjeet, yritysstrategian kuin sairausdiagnoosinkin.

Kun aloitin viestinnän opinnot 90-luvun alussa, valtaa piti se, jolla oli tietoa. Tietoa oli vaikeasti saatavilla, joten sen kerääminen ja hallinta tuottivat arvoa. Työurani alkuvuosina muistan johdon vielä pohtineen, missä vaiheessa tiedon uskaltaa vuotaa viestinnälle.

Pikkuhiljaa siirryttiin aikakauteen, jolloin tiedon jakamisesta tuli valtaa. Meillä oli internet, sosiaalinen media ja digitalisaatio. Tiedon panttaajat olivat out, ja arvostettuja olivat asiantuntijat, jotka jakoivat osaamistaan.

Nyt meillä on käytettävissä enemmän tietoa kuin koskaan. Tieto on lähes kaikkien ulottuvilla. Olemmeko siis onnellisempia ja onko meillä enemmän valtaa? Ehkä, mutta ongelma ei enää olekaan tiedon puute, vaan sen runsaus, ristiriitaisuus ja oikeellisuus. Tekoäly tuottaa meille raportin sekunneissa, mutta se ei tiedä, onko raportti oikeasti relevantti tai miten meidän kannattaisi sitä hyödyntää. Eikä tekoäly tunnista, milloin jokin tieto on syy valpastua ja mikä on organisaation kannalta oikeasti olennaista. Se kyllä tarjoaa tietoa, mutta vastuu sen arvioinnista ja merkityksestä kuuluu edelleen ihmiselle.

Vaikuttavuutta, ei volyymia

Helposti sorrumme ajattelemaan, että tekoälyn aikakaudella viestinnän arvo syntyy nopeudesta ja volyymista. Todellisuudessa niistä on tullut halpoja hyödykkeitä. Nyt arvokasta on kyky tehdä punnittuja tulkintoja, valintoja ja päätöksiä.

Strateginen viestintä ei ole sisältötehdas, vaan liiketoiminnan työkalu. Sen tehtävä on auttaa organisaatioita, jotka hukkuvat tietoon. Dataa, mittareita ja sisältöjä on enemmän kuin tarvitaan. Silti johtoryhmä ei välttämättä osaa vastata kysymykseen: tuottaako viestintämme vaikuttavuutta. Epäselvää voi olla tavoitteiden, toiminnan ja viestinnän yhteys eli saammeko aikaan haluttua muutosta asiakkaiden, päättäjien tai suuren yleisön mielissä tai toiminnassa.

Tämä paljastuu usein, kun auditoimme organisaatioiden kokonaisviestintää. Vaikka organisaatioilla on käytössään valtavasti tietoa, raportteja, tilastoja ja analytiikkaa, sillä ei useinkaan ole vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mitä vaikutuksia viestinnällä syntyy?
Onko viestintä resurssiviisasta suhteessa tavoitteisiin?
Teemmekö oikeita asioita oikein vai vain paljon asioita?

Viestinnän auditoinnin olennaisin arvo ei ole uuden tiedon tuottamisessa, vaan olemassa olevan tiedon tulkinnassa ja sen hyödyntämisessä toiminnan kehittämiseen.

Tekoäly on loistava apuri, sillä se auttaa käsittelemään tietoa. Kuskin paikalle siitä ei ole. Siksi ihmistä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, jotta ymmärrämme, mitä tiedolla kannattaa tehdä.

Terttu Sopanen

johtava viestintäkonsultti, KTM

Johtavana viestintäkonsulttina konsultoin ja valmennan erityisesti kriisi- ja muutostilanteissa sekä muussa strategisessa viestinnässä. Autan riskien ennakoinnissa ja hallinnassa. Ennen konsulttiuraani työskentelin 20 vuotta viestinnän ja markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Lue lisää