Viisas investoi viestintään juuri vaikeina aikoina

Hiljentyvä tai ennakoimattomasti aaltoileva markkina voi haastaa. Mutta samalla se tarjoaa tilaisuuden laittaa perusasiat kuntoon ja varmistaa, että organisaatio selviää vahvempana eteenpäin. Kun viestintä on nostettu strategiselle tasolle, organisaatiolla on paremmat edellytykset uuteen nousuun. Viestinnässä kannattaa investoida erityisesti johtamisen ja kulttuurin vahvistamiseen, sillä ne maksavat itsensä takaisin pitovoimana ja toteutettuina strategioina.

Talousennusteet huolestuttavat monia töihin palaavia organisaatioita eivätkä ekonomistien ennusteet tulevasta ole yhtenäisiä. Eri aloilla tilanne näyttäytyy erilaisena – rakennusalalla huolet ovat muuttuneet jo osin vaikeuksiksi.  

Viestintä on organisaation strateginen funktio 

Kun myynti ei vedä eikä projekteja aloiteta, katse kohdistuu ensimmäisenä kulueriin. Silloin on luonnollista tarkastella kriittisesti organisaation perinteiseksi ajateltuja tukitoimintoja, ne kun eivät tuo suoraan rahaa kassaan.  

Viestintä ei kuitenkaan ole organisaation tukitoiminto, vaan strateginen funktio, jonka kriittisyyden huomaa viimeistään silloin, kun viestintä ei toimi ja esimerkiksi sidosryhmät ymmärtävät asiat väärin. Myös vaikeudet markkinassa lisäävät viestinnän tarvetta erityisesti organisaation sisällä. Mitä talossa oikeasti tapahtuu, näkyy ja kuuluu ulos.  

Vaikeina aikoina ulkoisen viestinnän merkitys tuntuukin olevan helpompi tunnistaa – media– ja poikkeusviestintä ovat selkeitä työkaluja. Niillä voidaan tehdä paljon lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä, mutta vain jos ne ovat johdettu organisaation strategiasta. Tempoilun ja nopeiden pistojen päälle ei rakenneta pysyvää, vaan perustusten on oltava kunnossa. 

Jonain päivänä vaikeudet ovat takana päin, ja uusi nousu pitää pystyä ottamaan vastaan. Ja silloin viestintään tehty investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. 

Mihin viestinnässä kannattaa investoida juuri nyt? 

Mitä tarvitaan sekä kuopasta ylös kiipeämiseksi että nousukiitoon pääsemiseksi? Viestinnän näkökulmasta ainakin työyhteisön pitovoimaa, joka auttaa elintärkeän osaamisen säilyttämisessä. Lisäksi tarvitaan strategia eteenpäin, ja ennen kaikkea sen ymmärtämistä ja toiminnaksi viemistä koko organisaatiossa. 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

1. Johtajuuden merkitystä yrityksen menestystekijänä harva kiistää. Käytännössä johtaminen on viestintää. Viestinnän strategiset linjaukset on hyvä käydä kriittisin silmin läpi, erityisesti jos strategiaa joudutaan tarkistamaan. Strategian käytäntöön viemiseen tarvitaan johtamista tukeva viestintäsuunnitelma.
2. Viestinnän prosessit ja rakenteet on järkevää trimmata kuntoon nyt. Samalla tulee varmistaa, että ne auttavat johtoa olemaan läsnä – näkymään ja kuulumaan koko organisaatiolle.
3. Haastavat ajat voivat tuoda mukanaan pieniä tai isoja muutoksia. Olipa muutoksen suurusluokka mikä vaan, se vaatii sekä perusteellisesti suunniteltua että toteutettua muutosviestintää, johon erityisesti johdon ja kaikkien organisaation rakenteissa toimivien pitää sitoutua. Vaikuttava muutosviestintä auttaa yli muutosten, jotka ovat lähes poikkeuksetta vaikeita.
4. Johdon viestintätaidot. Viestintä on kuin lihas, jota kannattaa treenata. Median kanssa toimimista ja poikkeustilanteiden kohtaamista tulisi harjoitella jo hyvän sään aikana. Myös työyhteisöviestinnän eli sisäisen viestinnän tarpeiden täyttämistä voidaan valmentaa – esimerkiksi ydinviestien käyttöä ja äänensävyn löytämistä tai vaikuttavaa muutosviestintää.
5. Työkulttuuri ei vain muodostu, se rakennetaan yhdessä. Vaalittu ja kutsuva kulttuuri nähdään myös organisaation menestystekijänä. Kulttuuri hitsaa ihmisiä yhteen. Työyhteisöviestinnällä luodaan rakenteita, yhteistä kieltä ja tapaa toimia. Ne lisäävät talosi pito- ja vetovoimaa sekä kantavat erilaisten aikojen yli.