Liiketoiminta ja viestintä – tukea liiketoimintaan johtamisviestinnällä ja strategisella viestinnällä

Millainen on liiketoiminnan ja viestinnän suhde sinun organisaatiossasi? Osaako johto hyödyntää viestintää liiketoiminnan tukena? Onko viestinnän koko potentiaali valjastettu yhteisen vision saavuttamiseksi vai meneekö arki toimeksiantojen toteuttamiseen?

Blogiduon ensimmäisessä osassa käsiteltiin sitä, miksi liiketoiminnan ja viestinnän suhdetta kannattaa vahvistaa. Hyvänä keinona kuvattiin sitä, miten viestinnän roolia voi lisätä strategiatyössä ja strategiaviestinnässä eli strategiasta viestimisessä. Tässä osassa avataan viestinnän tukea ja merkitystä johtamisviestinnässä sekä strategisessa viestinnässä.

Strategiatyön ja strategiaviestinnän lisäksi viestintä voi sparrata johtoa johtamisviestinnässä. Johtamisviestintää voi tukea luomalla organisaatioon selkeät työyhteisöviestinnän prosessit. Ne auttavat työyhteisöä hahmottamaan olennaisimmat viestinnän ja vuorovaikutuksen tilanteet ja kanavat. Prosessit tukevat työntekijöiden roolia aktiivisina viestinnän osapuolina.

Johtamisviestintää voi tukea myös vahvistamalla johdon viestintäkyvykkyyttä. Viestinnällä on tärkeä rooli auttaa johtoa löytämään ja hyödyntämään omia viestintävahvuuksiaan. Käytännössä tuki voi olla ryhmävalmennuksia tai henkilökohtaista sparrausta. Madaltamalla viestintäkynnystä lisätään johdon viestintähalukkuutta.

Viestinnän strategiset linjaukset johdetaan organisaation strategiasta

Viestintäyksikön ja liiketoiminnan suhdetta vahvistaa parhaiten viestinnän strategisten linjausten johtaminen organisaation strategiasta. Samalla saadaan vahva selkänoja johdonmukaiseen ja strategiseen tekemiseen eli vaikuttavampaan viestintään. Kun viestinnän linjaukset ovat strategialähtöiset, voidaan viestinnän resurssit jakaa vaikuttavuusperusteisesti, jolloin arki on kaikille sujuvampaa. Yhdessä päätetyt linjaukset tuovat koko organisaatiolle yhteistä näkemystä viestinnän painotuksista ja tarjoavat kullekin yksikölle tarkemman kuvan käytössään olevasta viestinnän resurssista.

Näin varmistetaan, että viestintä on investointi, joka toimii sekä 1) strategisella, 2) taktisella että 3) operatiivisella tasolla mahdollisimman tehokkaasti. Kuten bloggauksen ensimmäisessä osassa todettiin, viestintä voidaan nähdä kuluna, jos strateginen taso puuttuu tai on ohutta. Tällöin resurssit käytetään sen mukaan, joka eniten vaatii. Kun viestintä on strateginen investointi, on tavoitteet johdettu strategiasta ja todennettu vaikuttavuuden mittareilla (KPI). Lisäksi tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti.

Helppo muistisääntö hyvän mittarin ominaisuuksista on SMART. Kunkin mittarin tulee olla

1. Selkeä: kertoo, mitä tavoitetta mittaa ja miksi on tärkeä
2. Mitattava: on luotettavasti todennettavissa
3. Aikasidonnainen: on sidottu tiettyyn ajankohtaan
4. Relevantti: mittaa oikeaa asiaa ja parantaa tulosta
5. Tavoitettava: on mahdollista saavuttaa.

Liiketoiminnan ja viestinnän suhdetta voi ja kannattaa vahvistaa. Se on viestinnän, mutta ennen kaikkea liiketoiminnan eli koko organisaation etu. Näin viestinnän koko potentiaali saadaan käyttöön ja tekemisestä tulee sekä hallitumpaa että johdonmukaisempaa.

Viisi vinkkiä viestintäjohdolle

Kokosin loppuun vielä viisi vinkkiä viestintäjohdolle siitä, miten vahvistat liiketoiminnan ja viestinnän suhdetta ja opit puhumaan liiketoiminnan kieltä:

1. Tutustu ja tunne organisaatiosi toiminta ja strategia.
2. Ole mukana strategiatyössä ja vähintään strategian muotoilussa.
3. Tue strategian toimeenpanoa ja johtamisviestintää.
4. Johda viestinnän linjaukset strategiasta.
5. Määrittele viestinnän strategisille tavoitteille avainmittarit ja varmista, että ne ovat SMART.

Lue blogiduon ensimmäinen osa: Liiketoiminta ja viestintä – yhteyden vahvistaminen takaa paremman tuloksen ja tarkemman suunnan.