Työn merkityksellisyys lisää tuottavuutta ja yksilön hyvinvointia. Kokemukseni on, että luottamuksellinen työilmapiiri se niitä vasta lisääkin. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan avointa ja vuorovaikutteista viestintää.
Elämässä on paljon asioita, joita jokainen meistä pystyisi tekemään, jos vaan uskaltaisi. Mutta kun on niin monta muttaa tekemisen edessä. Ei me voida! Voinko mä sanoa näin? Mitä jos joku huomaa? Entä jos lähtee laukalle? Jos näitä kaikkia pitää koko ajan miettiä pylly kylmänä, niin viestintä on yhtä tuskaa.
Työn sujuvaan etenemiseen eli virtaukseen tähtäävä lean-filosofia on kova ase myös viestinnän kehittämisessä. Hyödynnämme lean-ajattelua niin asiakkaidemme kuin oman toiminnan ja viestinnän kehittämisessä. Tänä syksynä ja talvena toimimme myös Alma Talentin kouluttajina aiheen äärellä. Olemme huomanneet, että tarve vaikuttavampaan ja vähemmän kaaosmaiseen viestintään on monessa organisaatiossa ilmeinen.
Paiskin hartiavoimin hommia, mutta työni ei näytä vaikuttavan kunnolla mihinkään. Lisäksi mitään sanottavaa ei tunnu olevan. Olen asiantuntija ja aivan oikeasti vain harva on kiinnostunut tekemisistäni. Fakta on sen verran kuivaa, ettei tiristäminenkään auta. Viihdearvoa ei hommassa ole. Mutta omasta mielestäni työni on erittäin kiinnostavaa ja sillä on merkitystä maailmalle. Kuulostaako kuvailu yhtään tutulta?
Onko vastuullisuusviestintä uhka vai mahdollisuus?
Sana vastuullisuus on nyt kaikkialla. Se liitetään monenlaisiin tuotteisiin, lupauksiin, kampanjoihin ja brändeihin. Sitä viljellään somessa ja ujutetaan varmuuden vuoksi joka toiseen lauseeseen, jottei kenellekään jäisi epäselväksi, että mukana ollaan. Mutta missä oikein ollaan mukana? Seurataanko trendiä, taivutaanko pakon edessä, vai tartutaanko todella vastuun kantokahvoihin?
Joskus täytyy mennä kauas, jotta voi nähdä lähelle, sanotaan. Monia asioita pitää helposti itsestään selvinä, mikäli ei ole kokemusta muusta. Yksi tällainen asia on mutkaton ja vilpitön yrityskulttuuri, jollaisesta saamme täällä Pohjolassa tavallisesti nauttia. Vaikka poikkeuksiakin on, niin lähtökohtaisesti organisaation jokaisella jäsenellä on ainakin jonkinlainen mahdollisuus viestiä ja vaikuttaa. Nimenomaan lähiesimiehen suuntaan. Välissä ei ole mahdottomia suojamuureja, uuvuttavaa hierarkiaa, kirjoittamattomien sääntöjen viidakkoa tai etäännyttäviä auktoriteetteja.
Tuoreen sisältömarkkinointia selvittäneen tutkimuksen mukaan viestintäpäättäjät käyttävät sisältömarkkinointia ensisijaisesti brändinrakentamiseen. Silti vain vähän yli puolet (56 %) mittaa työnsä tuloksia. Vain alle 20 prosenttia vastaajista käytti sisältömarkkinoinnin mittaamiseen brändimittareita.
Vaikuttajaviestinnässä ei kannata hypätä valmisteluitta suoraan syvään päähän, vaan panostaa pohjustavaan työhön. Me Brunnenilla tunnemme strategisen työn merkityksen ja vaiheet kohti vaikuttamista.
Mitä meillä oli ennen Juhana Brotherusta ja llkka Kaukorantaa? No, meillä oli Jussi Hyöty ja Aki Kangasharju. Kaikki neljä ovat hyviä esimerkkejä asiatuntijoista, jotka ovat omalla vuorovaikutuksellaan saavuttaneet ajatusjohtajan aseman. Siinä on monelle ekonomistille tai analyytikolle tavoiteltavaa.
Eletään vuotta 2019, jolloin viestinnän erityisenä trendinä on sosiaalisen median yhdistäminen osaksi viestintäkokonaisuutta, sosiaalisen median yhteisöjen hallinta ja videoiden korostuva rooli. Samanaikaisesti puhutaan vaalien vuodesta. Kansanedustajaehdokkaiden viestinnän keinot näin vaalien alla vaikuttavat olevan kasvokkain kohtaamiset toreilla, katuvarsimainokset ja perinteiset lehti-ilmoitukset.
Julkisissa hankinnoissa on menty parempaan suuntaan ja viestintätoimistojen todelliselle osaamiselle annetaan aiempaa enemmän tilaa. Paljon on silti vielä tekemistä. Liian usein törmään siihen, että tilaaja on rajannut ankaran tarkasti toimistolta vaadittavan osaamisen, vaikka tilaaja ei ole itse viestinnän ammattilainen.
Kuule ensimmäisenä toimistomme kuulumiset ja pysy aallon harjalla alan trendeistä. Saat kuukausittain ajankohtaisimmat viestinnän uutiset suoraan sähköpostiisi.
